Suomen Karjatilatarvike Oy
Karjatalouden laitteiden ja koneiden luotettava toimittaja jo vuodesta 1974.
Kotieläintiloilla ja rehusekoittamoissa viljan jauhatus on jokapäiväistä työtä, jonka on sujuttava luotettavasti joka päivä. Vasaramylly on monella tilalla ruokinnan tärkein laite, ja sen toimintateho määrittelee suoraan jauhatuskustannukset sekä valmiin rehun laadun. Jauhatusterät eli vasarat jäävät usein liian vähälle huomiolle, vaikka ne ovat myllyn tärkeimpiä osia. Terien kunto vaikuttaa suoraan sähkönkulutukseen ja eläimille tarjottavan rehun rakenteeseen.
Kunnossa olevat terät jauhavat viljan tasalaatuiseksi rehuksi nopeasti ja energiatehokkaasti. Kuluneet osat puolestaan hidastavat työtä ja nostavat käyttökustannuksia varkain. Säännöllinen tarkistus, kääntäminen ja oikea-aikainen vaihtaminen ovat yksinkertaisia keinoja säästää sähkö- ja varaosakuluissa.
Näin tunnistat terien kulumisen ja arvioit huoltovälin
Vasaramyllyn terät kuluvat vähitellen. Siksi kulumista on vaikea huomata arjessa ilman säännöllistä tarkastusta. Selkeimpiä merkkejä huollon tarpeesta ovat pidentynyt jauhatusaika ja kasvanut sähkönkulutus. Kun terän iskevä kulma pyöristyy, sen toimintatapa muuttuu. Terävä kulma leikkaa ja rikkoo jyvän tehokkaasti. Tylsä terä taas alkaa vain iskeä ja hieroa viljaa seulaa vasten.
Pyöristynyt teräkulma aiheuttaa voimakasta kitkaa, joka nostaa jauhettavan massan lämpötilaa. Jos rehumassa kuumenee myllyssä liikaa, viljan herkästi vaurioituvat vitamiinit ja valkuaisaineet kärsivät. Lämpeneminen heikentää eläimille syötettävän rehun ravintoarvoa, mikä voi hidastaa eläinten kasvua tai laskea tuotosta. Kohonnut lämpötila myös tiivistää kosteutta siiloihin ja putkistoihin. Se altistaa valmiin rehun paakkuuntumiselle ja homehtumiselle.
Käyttöikää ja huoltovälejä voi kuitenkin optimoida huomattavasti hyödyntämällä terien rakennetta oikein. Useimmissa laadukkaissa vasaramyllyissä on neliskanttiset terät, joissa on neljä hyödynnettävää kulmaa. Kääntämällä terät säännöllisesti – eli ottamalla uuden, terävän kulman käyttöön ennen kuin vanha kuluu liian syvälle – jauhatusjälki pysyy tasaisena ja huoltokustannukset kurissa. Kun kaikki neljä kulmaa on kulutettu loppuun, terät uusitaan kokonaan.
Pystysuoran roottoritekniikan vaikutus kulutusosien käyttöikään
Perinteisissä, vaakasuoralla akselilla toimivissa myllyissä vilja syötetään usein vain yhteen kohtaan roottoria. Tällöin kuluminen kohdistuu toispuoleisesti tiettyihin teriin ja seulan osiin. Osa teristä ja seulasta kuluu loppuun erittäin nopeasti, vaikka toinen puoli myllystä olisi lähes uudenveroisessa kunnossa. Huolto on tällöin tehtävä ennenaikaisesti vain toispuoleisen kulumisen takia.
Moderni pystysuora roottoritekniikka ratkaisee tämän ongelman hyödyntämällä painovoimaa ja keskipakovoimaa. Pystyasennossa pyörivä roottori jakaa syötetyn viljan tasaisesti koko seulan ja terien kehälle 360 asteen säteellä. Massa ei kasaannu vain yhdelle sivulle, joten terät ja seulat kuluvat symmetrisesti.
Symmetrinen kuluminen pidentää kulutusosien käyttöikää huomattavasti. Terien kääntö- ja vaihtovälit pitenevät, ja kiireisimmän sesongin aikaiset yllättävät huoltokatkot vähenevät minimiin. Kun kuluminen on tasaista, jauhatusteho säilyy vakaana huoltojakson alusta loppuun asti. Tämä varmistaa tasaisen sähkönkulutuksen ja säästää arvokasta työaikaa.
Tarvitseeko tilasi tehokkaampaa jauhatusta?
Tutustu tarkemmin pitkäikäisiin myllyratkaisuihimme ja pyydä asiantuntijaltamme tarjous juuri teidän tarpeisiinne sopivasta laitteistosta.
Tutustu myllyratkaisuihin »Vasaramyllyn ja valssimyllyn erot sikaloiden ja nautatilojen ruokinnassa
Myllytyypin valinta vaikuttaa ratkaisevasti rehurakenteeseen ja siihen, miten tehokkaasti eri eläinlajit pystyvät hyödyntämään ravintoaineet. Vasaramyllyn ja valssimyllyn toimintatavat eroavat toisistaan merkittävästi. Vasaramylly murentaa jyvät hienoksi jauhoksi nopeasti pyörivien terien iskuilla. Valssimylly puolestaan litistää viljan pyörivien telojen välissä karkeammaksi litisteeksi.
Sika on yksimahainen eläin, jonka ruoansulatus vaatii hienoa ja tasalaatuista rehurakennetta. Hieno jauhatus lisää rehun kokonaispinta-alaa, jolloin ruoansulatusentsyymit pääsevät vaikuttamaan siihen tehokkaammin. Tämä parantaa rehuhyötysuhdetta: sika kasvaa paremmin samalla rehumäärällä, ja lannan mukana poistuvan hyödyntämättömän ravinnon määrä vähenee. Liian karkea rehu kulkee suoliston läpi osittain sulamattomana, mikä nostaa turhaan tuotantokustannuksia.
Naudan kohdalla tilanne on päinvastainen. Nauta on märehtijä, jonka monimutkainen pötsintoiminta vaatii karkeaa, märehtimistä stimuloivaa kuiturakennetta. Jos naudan rehu jauhetaan liian hienoksi, pötsin pH-arvo laskee liian nopeasti. Tämä altistaa eläimen pötsiasidoosille eli happamuudelle. Valssimyllyn tuottama litistetty vilja säilyttää kuidun rakenteen. Se pitää pötsin mikrobit toiminnassa, edistää märehtimistä ja tukee eläimen terveyttä sekä tuotosta.
Oikean seulakoon valinta eri viljalajeille ja eläimille
Oikean seulakoon valinnassa on tasapainoiltava jauhatustehon, sähkönkulutuksen ja optimaalisen hienousasteen välillä. Eri viljalajien fyysiset ominaisuudet vaikuttavat siihen, miten ne käyttäytyvät myllyssä. Esimerkiksi kauran kuituinen ja sitkeä kuoriosa vaatii usein tiheämmän seulan kuin helposti jauhautuva, tärkkelyspitoinen vehnä. Jos kauralle käytetään liian suurta seulaa, kuoret jäävät suuriksi suikaleiksi, mikä tekee rehuseoksesta epätasaista.
Vehnä taas jauhautuu helposti hyvin hienoksi. Liian tiheällä seulalla jauhettuna vehnästä tulee pölymäistä jauhoa, joka paakkuuntuu eläimen suussa ja voi tukkia liemiruokintaputkistoja. Alla olevasta taulukosta näet suositeltavat seulakoot eri eläinryhmille tuotannon tehostamiseksi ja eläinterveyden ylläpitämiseksi:
| Eläinryhmä | Suositeltu seulakoko (mm) | Käytännön hyöty eläimelle ja tilalle |
|---|---|---|
| Porsaat | 2,0 – 2,5 mm | Erittäin hieno rakenne säästää kehittymätöntä ruoansulatusta ja ehkäisee tehokkaasti vieroitusoireita. |
| Lihasiat | 2,5 – 3,5 mm | Optimaalinen tasapaino sulavuuden ja rehuvirtauksen välillä; vähentää rehuhukkaa ja takaa tasaisen kasvun. |
| Emakot | 3,5 – 4,0 mm | Hieman karkeampi rakenne pitää emakoiden suoliston toiminnan aktiivisena ja ehkäisee ummetusta. |
| Naudanlihan tuotanto / Lypsylehmät | 4,5 – 6,0 mm (tai ilman seulaa) | Säilyttää kuidun rakenteen, joka stimuloi märehtimistä ja ehkäisee tehokkaasti pötsiongelmia. |
Rehun holvaantumisen ja pölyämisen estäminen jauhatuksessa
Rehun holvaantuminen siiloissa ja hienon pölyn leviäminen työtiloihin ovat kaksi yleisintä jauhatuksen ongelmaa. Holvaantuneessa siilossa tai siirtoruuvissa jauhettu rehu muodostaa siltoja tai onttoja holveja, jolloin virtaus pysähtyy kokonaan. Pölyäminen taas heikentää työtilojen ilmanlaatua ja altistaa eläimet hengitystieongelmille.
Yleisin syy holvaantumiseen on viljan liian suuri kosteus yhdistettynä hienoon jauhatukseen. Viljan optimaalinen kosteus jauhatuksessa on alle 14 %. Tätä kosteammasta viljasta vapautuu jauhatuksen lämmössä höyryä, joka tiivistyy myllyn jälkeen ja saa hienon jauhon liimautumaan laitteiston seinämiin. Kosteuden hallinnan ohella mekaaniset tasosyöttimet ja pyörivät purkimet auttavat pitämään rehumassan tasaisessa liikkeessä ilman tukkeumia.
Pölyämistä puolestaan hallitaan suljetuilla siirtojärjestelmillä ja tehokkaalla pölynpoistolla. Alipaineeseen perustuvat imujärjestelmät ja laitteiston tiiviit saumat estävät pölyn karkaamisen huoneilmaan. Se parantaa työturvallisuutta, vähentää paloriskejä ja suojaa sekä työntekijöiden että eläinten hengitysteitä.
Paneutuminen kuluvien osien huoltoon, kuten terien kääntämiseen ja oikean seulan valintaan, maksaa itsensä nopeasti takaisin. Kun laitteisto toimii oikein, sähkönkulutus pysyy pienenä, työt sujuvat ilman turhia keskeytyksiä ja eläimet saavat laadukasta, ravintoarvonsa säilyttänyttä rehua. Tehokas jauhatus onkin kannattavan kotieläintilan perusta.
Jaa artikkeli:
