Suomen Karjatilatarvike Oy

Sikataloudessa rehu muodostaa suurimman osan tuotannon muuttuvista kustannuksista. Jokaisella säästetyllä rehukilolla ja optimaalisesti hyödynnetyllä ravintoaineella on suora vaikutus tilan taloudelliseen tulokseen ja kannattavuuteen. Yksi keskeisimmistä vaiheista oman rehun valmistuksessa on viljan jauhatus. Myllytyypin valinta määrittää, millaista rehurakennetta sioille tarjotaan. Oikean karkeuden saavuttaminen parantaa rehutehokkuutta ja vaikuttaa suoraan eläinten terveyteen sekä hyvinvointiin. Onkin hyödyllistä vertailla kahden yleisimmän myllytyypin – vasaramyllyn ja valssimyllyn – toimintaa, eroja ja niiden soveltuvuutta sianrehun valmistukseen.

Mitä eroa on vasaramyllyllä ja valssimyllyllä rehuntuotannossa?

Mekaanisilta ominaisuuksiltaan ja toimintatavoiltaan vasaramylly ja valssimylly rikkovat viljan rakenteen eri tavoilla. Valinta vaikuttaa suoraan valmiin rehun rakenteeseen sekä sen käyttäytymiseen ruokintalaitteissa ja sian ruoansulatuksessa.

Vasaramylly murskaa viljan iskujen avulla. Se pyörittää sisällään metallisia vasaroita suurella nopeudella, jolloin viljan jyvät rikkoutuvat kovaan iskuun osuessaan. Tällä menetelmällä saadaan hienojakoista ja muodoltaan pyöreähköä jauhoa, joka sekoittuu tasaisesti muihin komponentteihin eikä erotu herkästi kuljetuksessa. Valssimylly puolestaan hyödyntää puristusta ja leikkausta. Vilja kulkee vastakkain pyörivien valssien eli telojen välistä, jolloin jyvä litistyy ja murtuu ilman voimakasta jauhautumista.

Eri viljalajit jauhautuvat eri tavoin. Esimerkiksi ohra ja kaura sisältävät runsaasti kuitupitoista kuorta. Vasaramylly hienontaa nämä sitkeät kuoriosat tehokkaasti. Tällöin ne sekoittuvat tasaisesti rehuseokseen ja eläin hyödyntää ne helpommin. Valssimylly taas litistää kauran ja ohran suomumaiseksi, mikä jättää kuidun karkeammaksi. Vehnä puolestaan on hauraampaa ja tärkkelyspitoisempaa. Se muuttuu vasaramyllyssä herkästi hienoksi pölyksi, kun taas valssimyllyllä siitä saadaan tasaisempaa, karkeampaa rouhetta.

Miten rehun jauhatustekniikka vaikuttaa sikojen hyvinvointiin ja kasvuun?

Rehun hiukkaskoko vaikuttaa suoraan sikojen terveyteen ja kasvutuloksiin. Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja muiden johtavien kotimaisten tutkimuslaitosten kokeet osoittavat, että liian hienoksi jauhettu rehu altistaa eläimet vakaville terveyshaitoille. Erityisesti lihasioilla ja emakoilla alle 500–600 mikrometrin (µm) hiukkaskoko lisää riskiä sairastua mahahaavaan. Hieno ja nestemäinen rehumassa kulkee ruoansulatuskanavassa nopeasti, jolloin happamat vatsanesteet pääsevät ärsyttämään mahan limakalvon herkkää osaa.

Toisaalta liian karkea rehurakenne heikentää rehun hyötysuhdetta (FCR). Suurikokoisessa rehussa ruoansulatusentsyymit eivät pääse vaikuttamaan riittävästi tärkkelykseen ja muihin ravintoaineisiin ennen paksusuolta. Tällöin osa arvokkaasta ravinnosta poistuu suoraan lannan mukana, mikä nostaa rehukustannuksia ja kuormittaa ympäristöä.

Optimaalinen tasapaino on haettava tilakohtaisesti. Lihasioille suositellaan yleensä rehurakennetta, jossa pääosa hiukkasista on kooltaan 700–900 mikrometriä. Siten ravinteet imeytyvät tehokkaasti eläimen terveyttä vaarantamatta. Emakoille suurempi karkeus on usein hyödyksi suuren ruoansulatuskanavan ja kuiduntarpeen vuoksi. Pikkuporsaille taas hienompi ja tasaisempi jauhatus tukee herkän suoliston toimintaa sekä ehkäisee ruoansulatushäiriöitä.

Miten vasaramylly toimii ja mikä on sen toimintaperiaate?

Vasaramylly on rakenteeltaan selkeä ja toimintavarma laite, joka kestää kovaa päivittäistä käyttöä. Se hyödyntää suurta pyörimisnopeutta ja keskipakoisvoimaa.

Prosessi alkaa, kun vilja ohjataan hallitusti myllyn jauhatuskammioon. Kammiossa on nopeasti pyörivä roottori, johon on kiinnitetty karkaistusta teräksestä valmistettuja vasaroita. Kun roottori pyörii tyypillisesti 1500–3000 kierrosta minuutissa, vasaroiden kärjet saavuttavat suuren kehänopeuden.

Toimintaperiaate varmistaa, että lopputuotteen maksimikoko on tarkasti rajattu. Seulakoko takaa, ettei rehuun pääse liian suuria kokonaisia jyviä. Siksi vasaramylly on luotettava valinta automaattisiin ruokintajärjestelmiin, joissa vaaditaan tasaista laatua.

Miten vasaramyllyn jauhatuskarkeutta säädetään?

Vasaramyllyn tuottamaa hiukkaskokoa ja karkeutta voidaan hallita tarkasti kahdella tavalla: seulan reikäkoolla ja roottorin pyörimisnopeudella. Oikeat säädöt ratkaisevat, miten hyvin valmis rehu sopii tilan ruokintajärjestelmään ja eläinten tarpeisiin.

Seulakoko on pääasiallinen keino jauhatuksen hienosäätöön. Seulan reiän halkaisija (mm) määrittää suurimman mahdollisen hiukkaskoon, joka pääsee myllystä eteenpäin. Kuivarehujärjestelmissä, kuten ape- tai spiraalikuljetinjärjestelmissä, käytetään tyypillisesti karkeampaa seulaa (esimerkiksi 3,5–4,5 mm). Karkeampi rehu virtaa paremmin siiloissa ja ruokintalaitteissa ilman paakkuuntumista tai holvaantumista. Liemiruokinnassa eli nestemäisessä ruokinnassa puolestaan suositaan hienompaa jauhatusta (seulakoko 2,0–3,0 mm). Hieno rehu sekoittuu nesteeseen tasaisesti ja pysyy suspensiona laskeutumatta putkiston pohjalle. Tämä estää ruokintaputkien tukkeutumisen ja varmistaa tasaisen ravinnonsaannin kaikissa karsinoissa.

Pyörimisnopeuden säätö puolestaan helpottaa jauhatustuloksen mukauttamista eri viljalajeille ilman seulan vaihtamista. Taajuusmuuttajan avulla roottorin nopeutta voidaan laskea esimerkiksi helposti jauhautuvaa vehnää käsiteltäessä. Nopeuden laskeminen vähentää pölymäisen jauhon syntymistä ja säästää sähköä, mikä suojaa sikoja mahahaavoilta ja pienentää tilan energiakustannuksia. Sitkeämmille viljoille, kuten ohran kuorille, korkeampi pyörimisnopeus taas takaa kuitujen riittävän pirstoutumisen, jotta eläimet pystyvät hyödyntämään kuidun tehokkaasti.

Sopiiko vasaramylly tuoreen tai kostean viljan jauhamiseen?

Kosteissa pohjoisissa olosuhteissa puintikauden sääolot vaihtelevat, ja viljan kosteusprosentti nousee usein korkeaksi. Viljelijöitä askarruttaakin, miten vasaramylly suoriutuu kostean tai tuoreen viljan käsittelystä.

Kun viljan kosteus ylittää 15–20 %, iskumurskaimen teho heikkenee. Kostea vilja on hauraan sijaan joustavaa ja sitkeää. Vasaran iskiessä kosteaan jyvään se murenemisen sijaan litistyy tahmaiseksi massaksi. Tämä sitkeä aines kerääntyy nopeasti seulan pintaan ja tukkii seulan reiät.

Seulojen tukkeutuminen heikentää heti myllyn läpimenokapasiteettia, koska jauhettu aines ei pääse poistumaan jauhatuskammiosta. Tämä kuumentaa laitteistoa ja nostaa energiankulutusta, kun sähkömoottori joutuu pyörittämään raskasta massaa. Siksi vasaramylly ei sovi erittäin kostean viljan jatkuvaan jauhatukseen, sillä se aiheuttaa tehonmenetystä ja lisää huollon tarvetta.

Jos tilalla käsitellään kosteaa viljaa, kuten tuoresäilöttävää murskeviljaa, valssimylly on huomattavasti toimintavarmempi valinta. Valssimyllyn pyörivät telat puristavat kostean jyvän rikki ilman seulaa, mikä poistaa tukkeutumisvaaran. Jos käytössä taas on vasaramylly, suositeltavin ratkaisu on esikuivata vilja alle 14 prosentin kosteuteen ennen jauhatusta. Kuivaaminen takaa laitteen tasaisen toiminnan, säästää sähköä ja pidentää kulutusosien käyttöikää.

Miten älykäs automaatio ja viileäjauhatus tehostavat sikalan rehustusta

Nykyaikainen tekniikka parantaa rehunvalmistuksen energiatehokkuutta ja laatua. Tärkeä edistysaskel on viileäjauhatus. Jauhatuksessa syntyy luonnostaan lämpöä kitkan ja iskujen vuoksi. Jos rehun lämpötila nousee liikaa, viljan sisältämät herkät vitamiinit ja aminohapot voivat vaurioitua, mikä heikentää rehun laatua.

Viileäjauhatuksessa hyödynnetään alipaineistettua aspiraatiojärjestelmää. Myllyn läpi ohjattava hallittu ilmavirta jäähdyttää jauhinkammiota ja siirtää valmiin jauhon nopeasti eteenpäin. Matalampi lämpötila säästää arvokkaat ravintoaineet eläinten hyödyksi. Tehokas ilmanvaihto estää myös kosteuden tiivistymistä myllyyn ja siiloihin. Se vähentää homevaurioiden riskiä sekä parantaa koko rehujärjestelmän hygieniaa.

Nykyaikainen automaatio helpottaa työtä entisestään. Ohjausyksiköt säätävät myllyn syöttöä automaattisesti moottorin kuormituksen mukaan. Se estää laitteen ylitäyttymisen ja tyhjäkäynnin. Sähköä säästyy huomattavasti verrattuna manuaalisesti säädettäviin järjestelmiin. Jauhatus voidaan myös ajoittaa esimerkiksi edullisemman yösähkön aikaan ilman erillistä valvontaa paikan päällä. Työaikaa vapautuu muihin sikalan päivittäisiin askareisiin, mikä parantaa tilan tuottavuutta.

Sopivan myllyn valinta sika- tai karjatilalle riippuu ensisijaisesti ruokintajärjestelmästä, viljan kosteudesta ja eläinten terveystavoitteista. Valssimylly on toimiva ratkaisu, kun tarvitaan karkeampaa ja rakenteellisempaa rehua tai kun käsitellään kosteaa viljaa. Jos taas tavoitteena on tasainen hiukkaskoko ja korkea rehuhyötysuhde etenkin liemiruokinnassa, vasaramylly on erittäin varma ja perusteltu valinta. Huolellisella säädöllä, säännöllisellä huollolla ja nykyaikaisella ohjaustekniikalla jauhatuksesta saadaan tehokasta, taloudellista ja eläinten hyvinvointia tukevaa.