Suomen Karjatilatarvike Oy

Tuoresäilöntä ja kostean viljan hyödyntäminen rehustuksessa kiinnostavat suomalaisia karjatiloja, sillä ne säästävät kuivauskustannuksia ja parantavat rehun maittavuutta. Erityisesti liemiruokintaa käyttävillä sika- ja nautatiloilla tuoresäilötty vilja on toimiva komponentti eläinten hyvinvoinnin ja tehokkaan kasvun tukemiseen. Teknisiä vaikeuksia kohdataan kuitenkin viljan jauhatuksessa. Kun viljan kosteus nousee, perinteiset käsittelylaitteet joutuvat usein koville.

Kosteaa tai hapolla säilöttyä viljaa jauhettaessa perinteinen vasaramylly voi joutua koville, mikä näkyy tukkeutuvina seuloina ja työn keskeytyksinä. Jauhatustekniikka ja laitteiston mekaaninen toimivuus vaikuttavat suoraan siihen, miten sujuvasti rehunvalmistus arjessa hoituu. Seuraavaksi tarkastelemme jauhatuksen mekaniikkaa, kostean viljan ominaisuuksia sekä laiteratkaisuja, joilla ongelmat vältetään.

Vasaramyllyn toimintaperiaate

Vasaramyllyn toiminta perustuu suureen iskunopeuteen ja vapaassa tilassa tapahtuvaan rakenteen rikkomiseen. Valssijauhatuksessa jyvät litistetään mekaanisesti kahden pyörivän valssin välissä, kun taas vasaramylly hyödyntää nopeasti pyörivän roottorin ja siihen kiinnitettyjen karkaistujen vasaraterien liike-energiaa.

Jauhantakammioon syötetyt viljajyvät kohtaavat suurella kehänopeudella pyörivät vasarat. Vasaroiden pyörimisnopeus on tyypillisesti 1500–3000 kierrosta minuutissa (rpm). Suuri iskuenergia rikkoo jyvän rakenteen heti osumasta, jo ennen kuin materiaali ehtii jauhantakammion kiinteisiin reunoihin tai seulapinnoille. Vapaassa tilassa tapahtuva isku murentaa jyvän nopeasti.

Rikkoutunut jauhoseos pyörii kammiossa, kunnes partikkelit ovat riittävän hienoja mahtuakseen seulalevyn reikien läpi. Seula toimii suodattimena, joka määrittää valmiin rehun hienousasteen ja suurimman partikkelikoon. Iskuvoiman ja seulakoon suhde määrää lopullisen rakenteen. Suuri pyörimisnopeus tuottaa hienoa jauhoa pienelläkin seulakoolla, kun taas matalampi nopeus jättää rakenteen karkeammaksi.

Onnistuuko kostean ja tuoresäilötyn viljan jauhatus vasaramyllyllä?

Kostean ja tuoresäilötyn viljan jauhaminen vasaramyllyllä on mahdollista, mutta se asettaa laitteistolle ja säädöille erilaiset vaatimukset kuin kuiva vilja.

Kuiva vilja (kosteus alle 14 %) on haurasta ja murenee iskun voimasta helposti jauhoksi. Kostea vilja puolestaan voi olla kosteusasteeltaan 20–35 %, jolloin se käyttäytyy jauhantakammiossa aivan eri tavalla. Korkea vesipitoisuus tekee jyvästä sitkeän ja kuituisen, jolloin myös sen pintakitka kasvaa.

Iskussa kostea jyvä pikemminkin muovautuu ja painuu kasaan murenemisen sijaan. Sitkeän ja kuituisen materiaalin rikkominen vaatii paljon enemmän voimaa ja leikkaavuutta kuin kuiva vilja. Jauhantakammion mekaaniset ratkaisut – kuten vasaroiden muoto, kulmat ja pyörimisnopeus – on siksi suunniteltava huolellisesti. Jos myllyn rakenne ei sovellu joustavalle materiaalille, sitkeä massa hidastaa roottoria ja heikentää jauhatustehoa.

Miksi perinteinen seula tukkeutuu kostean viljan jauhatuksessa

Vaakatasossa toimivien perinteisten vasaramyllyjen haasteena on seulan tukkeutuminen ja materiaalin holvaantuminen kosteaa viljaa käsiteltäessä. Ilmiö johtuu useista mekaanisista ja fysikaalisista tekijöistä, jotka vaikuttavat jauhantakammion sisällä.

Kosteaa viljaa jauhettaessa jyvän sisältä vapautuu tärkkelystä. Kun hienojakoinen, kostea tärkkelys sekoittuu viljan sisältämään veteen, syntyy sitkeää ja tahmeaa massaa, jolla on korkea pintajännitys. Vaakasuuntaisessa myllyssä keskipakovoima ja roottorin synnyttämä ilmakierto painavat tahmean jauhon tiiviisti seulaa vasten.

Mikäli ilmanvirtaus ja puhdistusteho ovat riittämättömiä, massa tarttuu seulan reikiin. Reikien reunat keräävät materiaalia, kunnes aukot umpeutuvat kokonaan. Vaakasuuntaisessa rakenteessa painovoima ei auta poistamaan materiaalia seulan pinnalta. Sen sijaan painovoima ja keskipakovoima voivat tiivistää tahmean massan tiukaksi kerrokseksi seulan alakaarelle.

Seulan tukkeutuessa myllyn sisäinen paine nousee, ilmavirtaus estyy ja jauhatusteho romahtaa. Usein seurauksena on sähkömoottorin ylikuormitus ja laitteen pysähtyminen, mikä vaatii työlästä manuaalista puhdistusta ennen työn jatkamista.

Pystysuora roottoritekniikka estää tukkeutumisen ja säästää energiaa

Kostean materiaalin käsittelyyn on kehitetty pystysuoraan vertikaaliroottoritekniikkaan perustuvia laitteita, kuten KHM-vasaramylly. Perinteisessä vaakatasoisessa laitteessa tahmea aines linkoutuu sivusuunnassa ja puristuu seulaa vasten, mutta pystyakselisessa järjestelmässä hyödynnetään painovoimaa. Roottorin pyöriessä pystysuorassa akselissa jauhettava vilja kulkee kammion läpi alaspäin suuntautuvassa spiraalissa.

Pystysuora materiaalivirta ja säädetty ilmakierto estävät kostean jauhoseoksen liimautumisen seulapinnoille. Ilmavirta pitää seulareiät puhtaina, eikä materiaali keräänny yksittäisiin kohtiin. Painovoima vetää valmista jauhoa jatkuvasti alaspäin pois seulakehältä, mikä vähentää mekaanista vastusta huomattavasti.

Tilan arjessa ratkaisu näkyy pienempänä sähkönkulutuksena ja tasaisena materiaalivirtana. Kun laite ei pyöritä tahmeaa massaa tarpeettomasti, tyhjäkäynti ja mekaaninen kitka vähenevät. Järjestelmä mahdollistaa jopa yli 30 % kosteuden omaavan viljan jauhamisen luotettavasti ilman tukoksia.

Vasaramyllyn jauhatuskapasiteetti ja sähkönkulutus

Jauhatuskapasiteetti ja sähkönkulutus riippuvat moottorin tehosta (kW), seulapinta-alasta sekä syötettävän viljan määrästä ja kosteudesta. Kuivalla viljalla 15–22 kW moottori saavuttaa helposti useiden tonnien tuntikapasiteetin. Kostean viljan kohdalla tehontarve kasvaa suuremman kitkan ja sitkeyden vuoksi.

Sähkönkulutusta ja työaikaa optimoidaan automaattisella, ampeeriohjatulla syötöllä. Ohjausjärjestelmä tarkkailee sähkömoottorin kuormitusta reaaliajassa. Jos myllyyn syötetään liikaa kosteaa viljaa ja sähkövirta nousee lähelle asetettua raja-arvoa, automatiikka hidastaa syöttölaitetta. Kuormituksen tasaannuttua syöttöä lisätään jälleen.

Älykäs järjestelmä varmistaa moottorin tasaisen toiminnan optimaalisella hyötysuhteella ilman ylikuormitusta. Karjatilalle automatiikka tuo helppoutta, sillä laite hoitaa jauhatuksen itsenäisesti ilman jatkuvaa valvontaa. Sähkönkulutus pysyy tasaisena ja laitteiston käyttöikä pitenee, kun äkilliset kuormituspiikit vältetään.

Miten valita tilalle parhaiten sopiva myllyratkaisu

Sopivan myllyratkaisun valinta alkaa tilan eläinmäärän ja ruokintajärjestelmän kartoituksella. Laitteen liitettävyys osaksi olemassa olevaa liemiruokintaa, kuivaruokintaa tai siilojärjestelmää on keskeistä. Kun työvaiheet automatisoidaan ja materiaalin siirto siilosta myllyn kautta ruokkijalle toimii suoraviivaisesti, päivittäiseen rutiiniin kuluva aika vähenee huomattavasti.

Investointia suunniteltaessa kannattaa kiinnittää huomiota käyttökustannuksiin ja huollon helppouteen. Esimerkiksi karkaistujen vasaraterien kääntämisen tai vaihtamisen tulisi onnistua nopeasti ilman erikoistyökaluja. Helppo huollettavuus pitää jauhatusjäljen tasaisena vuodesta toiseen ja säästää työtunteja. Ennen hankintapäätöstä on hyödyllistä tutustua erilaisiin myllyihin ja vertailla niiden ominaisuuksia tilan todellisiin tarpeisiin.

Kostean ja tuoresäilötyn viljan hyödyntäminen on suoraviivaista, kun tilalle valitaan materiaalin ominaisuuksiin soveltuva tekniikka. Pystysuora roottoritekniikka ja automaattinen ohjaus säästävät sähköä, parantavat työturvallisuutta ja pitävät rehunvalmistuksen käynnissä ilman keskeytyksiä. Oikein mitoitettu ja helposti huollettava laitteisto tarjoaa luotettavan ratkaisun, joka tukee eläinten terveyttä sekä tilan taloudellista kannattavuutta pitkällä aikavälillä.