Suomen Karjatilatarvike Oy

Sian ruokinnan ytimessä on kolme asiaa: viljapohjainen energia, kasvuun tarvittava valkuainen ja puhdas vesi. Koko sikatalouden kannattavuus perustuu siihen, miten tehokkaasti ja tarkasti nämä perusasiat saadaan sovitettua yhteen sian elinkaaren eri vaiheissa. Kun ruokinta on suunniteltu oikein, eläimet voivat hyvin, kasvavat tehokkaasti ja tuotantokustannukset pysyvät hallinnassa. Me olemme nähneet vuosikymmenten aikana, että onnistunut ruokintastrategia on suora reitti parempaan tulokseen.

Sika syö pääasiassa viljapohjaista rehua, joka antaa sille energiaa, sekä valkuaista lihaskasvuun. Lisäksi ruokintaan kuuluu kivennäisiä ja vitamiineja terveyden ylläpitoon, ja puhdas vesi on elintärkeä osa ruokintaa. Meidän ratkaisumme auttavat maatiloja optimoimaan sikojen ruokinnan, jotta eläimet voivat hyvin ja tuotanto on mahdollisimman kannattavaa.

Sian älykkyys ja käyttäytyminen

Monia saattaa yllättää, mutta sika on yksi älykkäimmistä tuotantoeläimistä. Ne oppivat nopeasti, niillä on erinomainen muisti ja ne kykenevät ratkaisemaan ongelmia. Sika on myös hyvin sosiaalinen eläin, joka muodostaa luonnossa tiiviitä laumoja ja kommunikoi monipuolisesti erilaisten äänien ja eleiden avulla.

Sian luontaiseen käyttäytymiseen kuuluu vahvasti tonkiminen. Kärsällään se tutkii ympäristöään, etsii ruokaa ja muokkaa makuupaikkaansa. Tämän käyttäytymistarpeen ymmärtäminen on tärkeää myös sikalan olosuhteissa. Kun sian hyvinvoinnista huolehditaan ja sen lajityypilliset tarpeet otetaan huomioon, se myös kasvaa ja tuottaa paremmin.

Mitä sian rehu sisältää?

Moderni sianrehu on tarkkaan laskettu seos, jossa jokaisella ainesosalla on oma tehtävänsä. Vaikka reseptejä on monia, perusrakenne pysyy samana.

1. Energia tulee viljasta

Vilja, kuten ohra, vehnä ja kaura, muodostaa rehun perustan ja on sikojen tärkein energianlähde. Se antaa polttoainetta kasvuun ja ylläpitää elintoimintoja. Monilla tiloilla käytetään omaa viljaa, mikä tekee ruokinnasta kustannustehokasta. Viljan laatu ja oikea jauhatuskarkeus ovat avainasemassa, jotta ravinteet imeytyvät kunnolla.

2. Valkuainen rakentaa lihasta

Valkuainen on lihaskasvun välttämätön rakennuspalikka. Ilman riittävää ja laadukasta proteiinia sika ei kasva kunnolla. Yleisimmät valkuaislähteet ovat soija-, herne- ja rypsirouheet. Erityisesti porsaiden ja imettävien emakoiden valkuaistarve on suuri.

3. Kivennäiset ja vitamiinit varmistavat terveyden

Pelkkä vilja ja valkuainen eivät riitä. Sika tarvitsee lukuisia kivennäis- ja hivenaineita sekä vitamiineja luuston kehitykseen, vastustuskykyyn ja yleiseen hyvinvointiin. Nämä lisätään rehuun tyypillisesti tiivisteinä tai esiseoksina, jotka varmistavat, että sika saa kaiken tarvitsemansa oikeassa suhteessa.

4. Vesi – tärkein yksittäinen ravintoaine

Vesi on elinehto, mutta sen merkitys unohtuu helposti. Riittävä vedensaanti takaa hyvän rehunsyönnin, edistää ruoansulatusta ja auttaa sikaa pysymään terveenä. Lihasika juo päivässä noin 5–10 litraa ja imettävä emakko jopa 20–30 litraa. On ehdottoman tärkeää, että raikasta vettä on jatkuvasti saatavilla ja että juomalaitteet ovat toimivia ja puhtaita.

Liemiruokinta vai kuivaruokinta – kumpi sopii tilallesi?

Suomessa sikojen ruokinta toteutetaan pääasiassa kahdella tavalla: liemi- tai kuivaruokinnalla. Molemmissa on etunsa, ja valinta riippuu tilan tavoitteista, resursseista ja tuotantotavasta. Oikein toteutettuna molemmilla päästään huipputuloksiin.

Liemiruokinta: Tarkkuutta ja joustavuutta

Liemiruokinnassa rehun komponentit sekoitetaan veteen ja jaellaan tietokoneohjatusti putkistoa pitkin kaukaloihin. Tämä on Suomessa hyvin yleinen tapa, ja syystäkin. Se mahdollistaa erittäin tarkan ja yksilöllisen ruokinnan.

Edut:

• Tarkka ravinteiden säätö: Voit muuttaa reseptiä lennosta ja säätää rehun koostumusta eläinryhmän tarpeiden mukaan.
• Joustava raaka-aineiden käyttö: Järjestelmä mahdollistaa myös nestemäisten komponenttien, kuten heran, hyödyntämisen, mikä voi laskea rehukustannuksia.
• Hyvä maittavuus ja vedensaanti: Nestemäinen rehu maistuu sioille hyvin ja varmistaa samalla nesteytyksen.
• Pölytön ympäristö: Liemiruokinta ei pölise, mikä parantaa sikalan ilmanlaatua.

Nykyaikaiset sikojen ruokintaratkaisut mahdollistavat ruokinnan niin sanotusti tyhjään putkeen, jolloin jokainen eläinryhmä saa juuri sille tarkoitetun seoksen ilman edellisen ruokinnan jäämiä. Tämä vaatii järjestelmältä luotettavuutta ja tarkkuutta, mutta parantaa tuloksia merkittävästi.

Kuivaruokinta: Varmuutta ja helppoutta

Kuivaruokinnassa sioille jaetaan tyypillisesti täysrehua tai tiivisteruokinnalla tehtyä seosta ruokinta-automaatteihin, joista siat voivat syödä vapaasti tai rajoitetusti. Tämä on maailmalla yleisin ruokintatapa.

Edut:

• Erinomainen hygienia: Kuiva rehu säilyy hyvin eikä houkuttele bakteereja samalla tavalla kuin nestemäinen. Ruokintalaitteistot on helppo pitää puhtaana.
• Helppokäyttöisyys: Järjestelmä on yksinkertainen ja toimintavarma. Se vaatii vähemmän päivittäistä seurantaa kuin liemiruokinta.
• Varmistaa kaikkien syönnin: Automaatit varmistavat, että myös aremmat siat pääsevät syömään rauhassa.
• Vähemmän vesivuotoja: Koska vesi jaetaan erikseen juomanipeistä, riski kalliisiin vesivahinkoihin on pienempi.

Ruokinta sian elinkaaren mukaan

Sian ravinnontarve muuttuu dramaattisesti sen kasvaessa. Yksi ja sama rehu ei sovi kaikille, vaan ruokinta on optimoitava elinkaaren vaiheen mukaan.

• Porsaat (vieroituksesta n. 30 kg asti): Vieroituksen jälkeinen aika on kriittinen. Porsas tarvitsee erittäin maittavaa, helposti sulavaa ja energiapitoista rehua, jossa on runsaasti valkuaista. Heikoimpia porsaita voidaan auttaa alkuun esimerkiksi porsaspesään sijoitettavalla maito- ja jogurttiruokkijalla.
• Lihasiat (n. 30–120 kg): Lihasian ruokinta jaetaan tyypillisesti kolmeen vaiheeseen: alku-, väli- ja loppukasvatukseen. Alussa rehun valkuaispitoisuus on korkea kasvun varmistamiseksi. Kasvun edetessä valkuaisen määrää vähennetään ja energian määrää lisätään, mikä tehostaa lihantuotantoa ja parantaa taloudellisuutta. Taloudellisuuden kannalta onkin kriittistä seurata sikojen kasvua tarkasti, jotta ne lähetetään teuraaksi juuri oikeassa painossa. Tässä meidän vaakaratkaisumme astuvat kuvaan. Olipa kyseessä sitten yksittäisten eläinten punnitus häkkivaa'alla, tasovaa'alla tai jatkuva seuranta OptiScan-vaa'alla, tarkka painotieto auttaa tekemään parempia päätöksiä ja parantamaan katetta.
• Emakot: Emakon ruokinta on tarkkaa tiedettä. Tiineyden aikana ruokinnan on oltava maltillista, jotta emakko ei pääse lihomaan. Imetysaikana energiantarve räjähtää, ja rehun on oltava erittäin energiapitoista, jotta se riittää maidontuotantoon ja emakon oman kunnon ylläpitoon.

Laatu lähtee siilosta

Paraskaan ruokintasuunnitelma ei toimi, jos rehun raaka-aineet eivät ole laadukkaita. Viljan ja muiden komponenttien oikeaoppinen varastointi on ensiarvoisen tärkeää. Huonolaatuinen, homeinen tai lämmennyt rehu heikentää sikojen terveyttä ja kasvua välittömästi. Varmista, että siilot ovat puhtaita, kuivia ja oikein tuuletettuja.

Meiltä löydät tilasi tarpeisiin sopivan ratkaisun, oli kyseessä sitten tilaa säästävä sisäsiilo, säänkestävä lasikuitusiilo tai suuri metallinen rehusiilo. Oikein valittu siilo takaa rehun laadun säilymisen. Lisäksi siilovaakajärjestelmät antavat tarkan tiedon rehunkulutuksesta ja jäljellä olevasta määrästä, mikä helpottaa tilausten ennakointia ja varmistaa, ettei rehu pääse yllättäen loppumaan.

Mitä siasta syödään? Sianliha suomalaisten lautasilla

Sika on monipuolinen eläin, josta hyödynnetään perinteisesti lähes kaikki osat – sanonnan mukaan kärsästä saparoon. Suomalaisten ruokapöydistä tuttuja osia ovat muun muassa fileet, kyljykset, kinkut, lapapaistit, pekoni ja potka. Näiden lisäksi siasta saadaan raaka-ainetta makkaroihin, leikkeleisiin ja eineksiin. Myös sisäelimiä, kuten maksaa, käytetään ruoanlaitossa.

Sianliha on ollut pitkään suomalaisten suosikkiliha. Vaikka kulutustottumukset muuttuvat, sillä on edelleen vankka asema. Esimerkiksi vuonna 2023 sianlihaa kulutettiin Suomessa keskimäärin 28,1 kiloa henkilöä kohden.

Usein kysyttyä

Voiko sialle syöttää keittiön ruoantähteitä?

Ammattimaisessa tuotannossa eläinperäisten ruoantähteiden syöttäminen sioille on lainsäädännöllä kielletty tautiriskien, kuten afrikkalaisen sikaruton, vuoksi. Ruokinnan tulee perustua valvottuihin ja turvallisiin rehuihin, joiden ravintoarvo tunnetaan tarkasti.

Kuinka paljon vettä sika juo päivässä?

Vedentarve riippuu sian koosta, tuotantovaiheesta ja ympäristön lämpötilasta. Nyrkkisääntönä lihasika juo noin 5–10 litraa päivässä, eli 50-kiloinen sika noin 5 litraa. Imettävä emakko on oma lukunsa, ja sen vedentarve voi nousta jopa 20–30 litraan vuorokaudessa.

Mitä tarkoittaa vaiheruokinta lihasioilla?

Vaiheruokinta tarkoittaa, että rehun koostumusta muutetaan sian kasvaessa. Alussa, kun sian kasvu on nopeinta, se tarvitsee enemmän valkuaista. Kasvun loppuvaiheessa lihaksen kasvu hidastuu, jolloin valkuaisen määrää voidaan vähentää ja energian määrää lisätä. Tämä säästää rehukustannuksissa ja vähentää ympäristön ravinnekuormitusta.

Montako porsasta sika synnyttää?

Emakko synnyttää kerralla keskimäärin noin 12–16 porsasta. Pahnuekoko voi kuitenkin vaihdella paljonkin riippuen muun muassa emakon iästä, perimästä ja kunnosta. Hyvällä hoidolla ja ruokinnalla tavoitellaan mahdollisimman suurta ja elinvoimaista pahnuekokoa.